Helmililjoja ja tulppaaneita



Helmikuun pakkasaamu työpaikan pihassa.
Aurinko on noussut jo melko
korkealle ja oikoo säteitään puiden lomassa.

Tunnetteko jo kevään tuoksun?

 

Miun mielestä lumi alkaa haista sellaiselle kostealle, oikeastaan märälle. Veka nauraa miulle, kun sanon, että lumi haisee. Se ei oikeastaan haise muttei tuoksukaan. Ilmassa on sellainen uusi "juttu" jonka aistii nenällään. Varsinkin siinä vaiheessa, kun aurinko on ensin päivällä oikein lämmittänyt ja illan hiipiessä alkaa pakastaa. Sillä hetkellä se haju tai tuoksu tulee nenään. Tunne kipristelee sisälläni ja tekee rauhattomaksi. Sen aistii vain silloin kun vielä on lunta. Lumi siis haisee...tuoksuu... keväälle.

 
 
Auto, josta viime postauksessa mainitsin, saatiin myytyä. Taas yksi murhe vähemmän. Ja ensi viikolla on ensimmäinen erä talvilomaa, pääsiäisenä sitten toinen viikko. Huh, loma tulee kyllä tarpeeseen. Paljon on ideoita lomaa varten, mihinkään reissuun ei olla lähdössä mutta relataan muuten ja tietysti askarrellaan...







Viime lauantaina olin Suskalla pitämässä pientä askarteluesittelyä. Tein kortteja, leimailin ja väritin kuvia, tuunasin rasioita yms. kivaa. Ihmisiä kävi paljon ja kiinnostuneita riitti. Tarjolla oli vihreää teetä ja täytettyjä yrttisämpylöitä. Päivä oli todella mukava mutta kului liian nopeasti. Olimme kaikki tyytyväisiä päivän antiin. Illalla lähdettiin vielä Topenon maamiesseurantalolle karaoketansseihin naapurin Tertun ja Timpan kanssa ja tuttuja oli muitakin liikkeellä. Aivan mahtava lauantai loppuun asti. Nyt kun Kimikin sai ajokortin, ei kuskista ole ollut puutetta. :D
 


Miun vatsanpohjaa kutittelee ensi viikonloppu. En voi vielä puhua oikein siitä, mutta askarteluihin se liittyy ja maailma saattaa muuttua... Kerron lisää myöhemmin ;) Ja vaikkei siitä mitään syntyisikään, kerron silti. Mutta haaveita pitää jokaisella olla... hullujakin :D



60-vuotiskortti työkaverin ystävälle.

Kyseessä ollut työkaveri lähti uusiin duuneihin ja tein kortin hänen osastonsa porukalle,
jotka antoivat sen sitten hänelle läksiäisissä.

Tämä kortti samalle ihmiselle meiltä muilta työkavereilta. Tsemppiä vain Ninalle :D

Hentoinen lila helmililja on keittiön ikkunalla täydessä kukassaan ja tuoksuu ihanalle.
Se muistuttaa näin läheltä lupiinia...

Eikä naistenpäivää ilman kaunista kukkakimppua rakkaalta. Tulppaanit ovat yksiä suosikkejani.
Ne tuovat kevään sisään.

Tämän ihanan mopsi-taulun sain Tertulta ystävänpäivänä. Aivan kuin Aappo-piippo.

Takan reunaa kaunistavat nämä keltaisilla ruusumanseteilla varustetut kynttilät. Äidin peruja...

Vierashuoneen seinällä hempeää vaaleanpunaista - ja kukissa blingiä tietenkin :D

"Home is whwre your story begins..."

Enkelituulikello, jonka ostin kerran Imatralta lähtiessäni ajelemaan äidin luota takaisin
omaan kotiin. Nyt se tekee hieman surulliseksi, mutta on kaunis...

Vierashuoneesta

Mitäpä tähän lisäämään?!

Kuivattuja muistoja...

My mom... Long, long time ago. She was a beauty or what?

Valaisin, joka koristi lapsuuskotiani pianon päältä. Nyt se on miun olohuoneessa ja on aina vain upea.
Jalka on alabasteria.

Olohuoneen ikkunan edestä.

Ja olohuoneen hyllyn päältä... Seinällä lukee:
"LIFE isn´t measured by the number of the breaths we take
 but by the MOMENTS that take our breath away!"

Alabasterimunia, helmiä ja sydämiä... Olohuoneen pöydällä kynttilän kera.

Ja Aapon oma namirasia. Olen itse tuunaillut kirjaimet ja liimannut ne peltisen laatikon kylkeen.

Aapo on niin mainio tyyppi, että en voi aina oikein edes ymmärtää. Se on todella oppivainen, kiltti, seurallinen ja mitä mahtavin kaveri. Kaikessa aina mukana, suurella sydämellä. Suska toivoi, että Aapo olisi tullut lauantaina meidän maskotiksi, mutta ajattelin, että askartelut unohtuvat kun mopsi-mies pääsee vauhtiin. Niinpä se jäi kotiin Vekan ja Kimin kanssa. Aapo on vienyt meidän kaikkien sydämet, lopullisesti :D Kumpa sen voisi viedä mukaansa kaikkialle...

Vielä yksi vauvakortti...



Ja sokerihuurrettu koivu.

Nyt täytyy ottaa vähän iltapalaa ja ihastella hetki kauniita tulppaaneja. Kyllä oli taas iloinen ylläri. Toivottelen siis oikein hyvää naistenpäivän loppuiltaa kaikílle, käyn kommentoimassa teitä muita toisena iltana. Kone alkaa näemmä taas temppuilla, näyttö vilkkuu ja laajakaista takkuaa - jibii...  Aapolta märkiä pusuja ja kiitos kommenteistanne, ne ilahduttavat suuresti :D Palaamisiin, SeriL :D