Minuu vähän harmittaa vaikka myös hymyilyttää. Työpaikan pikkujouluja juhlittiin viime lauantaina. Ilo oli ylimmillään ja suurena suunnitelmana oli sunnuntaina mennä Riitan ja kumppaneiden järjestämille sisustustavaramarkkinoille... Suunnitelmaksihan se sitten jäi. Väsytti kovasti, kun olisi pitänyt olla jo tien päällä. No, rahat säästyivät mutta harmittihan se ja vähän vieläkin. Ei voi mitään, seuraavan kerran sitten. Mutta onneksi pikkujoulut olivat suht hauskat tai ainakin mukavat työkaverit tekivät siitä hauskan. Kivoja muistoja taas jäi. Vaikka väsyttikin ja jäi "kirppis" väliin niin juhlat olivat mukava piriste tähän kaamokseen... Aamulla oli tyyny aivan hopeisessa hileessä jota oli illalla hiuksissa. Se hymyilytti.
Vaikka ulkona on todella kosteaa ja lämmintä, eikä ollenkaan jouluista tunnelmaa, sisällä tunnelmaa on sitäkin enemmän. Mie olen jouluihminen. Sen tuoma luomisenvimma, jännittävä tärinä ja odotus ovat jotain, mitä en vaihtaisi mihinkään. Ulkona on hämärää, pimeys vallitsee mutta sisällä on lämmin tunnelma. Takkatulen rätinää, kynttilänvaloa ja tuoksua, glögin huuruja ja kaikkia ihania pieniä yksityiskohtia sisustuksessa. Pieniä hempeitä valoja, kukkia, käpyjä, palloja... Ja joulukalenteri. Voiko ihanampaa olla? Höpsöhän mie vähän olen, mutta onnellinen sellainen :) Yllä ja alla olevat kuvat ovat keittiöstä.
Nyt mie haluan kiittää yhtä mukavaa ja yllätyksellistä ihmistä, josta toivon saavani ehkä vielä ystävän... eli Päivi M. Karkkilasta, kiitos aivan ihanasta kortista! Oli todella mukava ylläri, kun poikkesin Suskan luona, saada tuo ihana kortti. Pyysin Suskalta yhteystietosi, ethän pahastu? Aion yllättää sinutkin :) Jännitystä vähän elämään!
Sain vihdoin postista Ilonalta tilaamani kirjat, 112 Ruutuikkunaa ja Willa Sukka. Olen selaillut ja vähän lueskellut ensimmäistä ja olen aivan haltioissani. Ilonalla on hyvin pitkälti samanlainen ajatusmaailma kuin miulla ja moni asia osui ja upposi kerralla. Kirjat ovat aivan ihanat. Ne tulevat viihdyttämään minua varmasti pitkään ja useasti. Olen jouluviikon lomalla ja aion oikeasti ainakin yhden päivän viettää sohvan nurkassa viltin alla ja nauttia ajasta ja kirjoista. Silloin alkaa olla pahimmat tohinat kuitenkin lähellä loppuaan...toivottavasti. Kuva eteisestä.
Laitan tähän seuraavaksi kuvia vinon pinon (kännykamerani ei ole suostunut aina yhteistyöhön oikealla tavalla) joissa on tekemiäni kortteja ja muita askarteluja. Lisäksi myös kuvia kotoakin...
Lisää keittiön tunnelmaa...
Tää on napattu kodinhoitohuoneesta... Kuvassa on muuten yksi miun keramiikkatyö, maljakko jossa valkoiset kukat ovat. Se on oikeastaan pieni laukku jonka etutaskusta kurkistaa hepan pää...
Tuikkutalossa ovat asukkaat kotona... Ikknoissa palaa valoa... :)
Miun tekemät pienet tontut nauttivat vielä hetken kynttilänvalosta ja sen suomasta lämmöstä. Kuvan oton jälkeen ne lähtivät Riihimäkeen ja jäivät sille tielle... Mihin lienevät hipsineen, tutkimaan ja tiirailemaan...
Tässä ihanat ja tuoksuvat adventtikynttilät, joista ensimmäistä tietysti poltettiin jo sunnuntaina... Siitä se odotus lähti. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, mukavaa viikkoa toivotellen ja askartelemaan ryhtyen,
SeriL