Hei kaikki ihanat ystävämme!
Talvisia pakkasterveisiä täältä Kanta-Hämeestä.
Olemme olleet taas pitkän tovin hiljaa, mutta oikeasti olemme menneet kovaa - joka paikkaan. Aapo on pitänyt vauhdissa ja mennyt itse mukana. Elämä on ollut suurta ihmetystä ja opiskelua uuteen ja uusiin tapoihin. Kaikki on sujunut kuitenkin mallikkaasti ja Aapo osoittautui oivaksi nuoreksi koira-herraksi elämässään kokemistaan vääryyksistä huolimatta.
Mie ite olen ollut Aaposta niin onnellinen, etten ole yksinkertaisesti tohtinut asettua iltaisin koneen eteen kirjoittelemaan vaan olen leikkinyt ja lenkkeillyt ihanan koirani kanssa. Aapo on oikea ilopilleri ja kaikki ihanat kommenttinne ovat osuneet oikeaan. Suuri kiitos muuten niistä. Tekevät meidät onnellisiksi. :D
Elämä alkaa taas vaihteeksi asettua uusiin uomiinsa. Päivät alkavat pidentyä, aamut valjeta aikaisemmin ja pimeä hiipii myöhemmin iltaisin. Valo tuo voimaa. Vaikka pakkaset ovat koetelleet kaikkia, ei se ole mieltä masentanut. Aapo sai lämpimän palttoon ja tossut ja meno on maistunut -34 asteen lukemista huolimatta. Ei tosin niin pitkiä lenkkejä tehdä kuin lauhalla ilmalla, mutta kuitenkin.
Lenkkeily on piristänyt meitä molempia ja ajatukset ovat siityneet mustien pilvien takaa kohti kajastavaa kevätaurinkoa. Mieli on saanut siivet, uudet, hienot ja hohdokkaat. Niillä on kevyt lentää ja haistella uusia tuulia. Hymy on palannut - koko kroppaan. :)
Aapo haluaa sanoa myös sanasen;
"Hih hei, Aapo täällä... Tai "Aappo I. Piippo, Väyrynen, Paavo, Paapo, Mopsidan, Moppeli, Moppe, Popsi tai niinkuin tuo mami sanoo, että Stitch (kuulemma siitä piirretystä "Lilo & Stitch"). Olen oikein iloinen. Osoitan sen aamuisin herätyskellon soidessa niin, että ryömin hiljaa mamin rinnan päälle ja odotan hiljaa tuijottaen, että se avaa silmänsä. Ja kun niin vihdoin tapahtuu, avaan suuni ja paljastan pienet kolmiomaiset hampaani ja ilosta täristen aloitan hillittömän korinan ja ilmeisesti kastelen mamin naaman, koska se pyyhkii sitä yöpaidan hihaan.
Silloin se kiljuu riemusta, että Stitchiiiiiiiiiii... Se alkaa nauraa ja rapsuttaa minua ja minä nuolen sen kädet ja naaman ja lopuksi syöksyn sen peiton alle hulluna ravaten. Se nousee ylös. Olen saanut tahtoni läpi ja pääsen aamupissalle ja saan kuppiin koiranruokaa.
Kun olen syönyt kaiken ja naamani on piimässä tai raejuustossa, mami pyyhkii naamani ja palkitsee namilla. Se on vähän vedätettävissä. Olen ovela kaveri. Ja kuulemma oikein hyvä poika. Kyllähän minä sen tiedän ja osaan temput jolla nami irtoaa. Annan molemmilla tassuilla läpyt ja "ylämummot" molemmilla tassuilla yhtäaikaa, istun nätisti ja olen muutenkin mallikkaasti ja huraa - karkki tai kepponen :D
Olen matkustanut autossa. Entisessä kodissa sanoivat, että oksentelen ja olen rauhaton, mutta ei minulla nyt ole mitään hätää. Olen kuulemma kuin joku E.T. kaula pitkänä, silmät tapillaan maisemia ihmetellen. Autoilu on mukavaa. Yleensä päädytään johonkin kivaan paikkaan, kuten eläinkauppaan tai lenkkimestoille. Naapurin laika Saku, labbis Aatu ja sekarotuinen Mona ovat kavereitani. Saku on ainakin 17 kertaa suurempi kuin minä, mutta meillä on sikamukavaa! Tänään tulivat Kipa, Maija ja Sohvi ja niiden mukana uusi tyttöystäväni Demon tai Temppa. Se on niitä Rottis-Bisoni pentuja joiden kuvia on kuulemma tuolla jossain vanhemmissa teksteissä. Voi että meillä oli hauskaa.
Kävimme myös Anni-mummulla Oitissa ja nyt nukuttaa.
Terkkuja kaikille. Palataan taas! :D
-Aapo-
Mitäs tuohon lisäämään. Mukavaa on ollut ja asiat alkavat olla taas kohdallaan. Perunkirjoitus alkaa olla loppusuoralla. Pihassa olisi muuten myynnissä äidin auto, Ford Focus -06, farkku, ajettu 40000 km... Nätti, hopean värinen ja hyvin pidetty. Pohja ruostesuojattu syksyllä -09. Jos kiinnostaa, kommentteihin vain viestiä. Vastailen kun ehdin...
Olihan tässä vähän häppeninkiäkin... 22.1. oli askartelutapaaminen Riihimäellä ja 5.2. Leimailutaivas Masalassa. Kivaa... Lisäksi tiedossa saattaa olla vähän uusia tuulia työrintamallekin, mahdollista pientä yhteistyötä Suskan kanssa... Katsellaan...
Laitan vielä "paperikavalkaadia"...korttia ja kirja-rasiaa...
Mukavaa viikonloppua!
SeriL
Oli ihanaa lukea kuulumisianne :) Ihania kortteja ja wau nuo rasiat, olet ollut ahkera. Täällä pakkasta nyt 25. Palaillaan taas.
VastaaPoistaVoi kun tuo sun koiruus on niin ihana. Oli niin kiva lukea teidän kuulumisianne. Olen niin onnellinen teidän puolestanne, että te molemmat löysitte toisenne ;)
VastaaPoistaIhania kortteja ja korttikirjoja olet tehnyt ja oikein runsain määrin ;)
Siis sinullahan on täällä vaikka mitä ihanuuksia...paras tietenkin tuo Mopsukka...suukot herralle:))
VastaaPoistaTodella upeita kortteja pilvin pimein:)
Kiitos kun ryhdyit lukijakseni, minä teen just samoin:)
Aurinkoisia päiviä, toivon mukaan pakkaset hellittäisi:))
Voi miten ihanaa kuulla, että siellä menee jo iloisimmissa merkeissä, ja mitä minä sanoin, tuollainen suloinen koirahauva kertakaikkiaan saa aitoudelleen ja iloisuudellaan kenet vain paremmalle mielelle. Olen niin iloinen puolestasi ja Aapon puolesta myös, hän on saanut hyvän kodin.
VastaaPoistaJa ihanaa todellakin kun päivät alkavat pidentyä ja valon määrä lisääntyä, se enteilee kevättä ja puutarhahommia, huoh..miten niitä kaipaankaan.
Ihania kortteja olet tehnyt, pitää pitää mielessä kun kortteja tarvitsen, että sultahan niitä sitten saa.
Tosi mukavaa viikon jatkoa sulle ja Aapolle. IIIIIIIsot halit..Klaukkalasta.
-Tuija-
Hienoa, että sinäkin olet sortunut Tissinväli koiraan :D .
VastaaPoistaMukava nähdä rakas ystäväni että aurinko on tavoittanut myös sinut :)
*Halitus* ja ensi viikolla nähdään :)