Ihanaa Ystävänpäivää!

Laiskamato on iskenyt. Ei ole innostanut kirjoitella, olen vain käynyt ihastelemassa muiden juttuja. On kyllä ollut vähän touhuakin, mutta pääasiassa on laiskottanut. Käväisin viime viikonloppuna Imatralla äidin luona ja moikkaamassa kummi-tyttöä. Kyllä oli ihanaa ja rentouttavaa. Äidin ruokapöytä notkui taas herkkuja. Lauantaina vietimme ihanan illan Päivin luona, hänen sisko ja velikin tulivat mukaan. He ovat olleet miulle aina ne puuttuvat sisarukset. Kiitos ystävät :D ja terkkuja!

Kuva on muuten kukkakimpusta, jonka Veka lähetti miulle töihin eräs ystävänpäivä, joka sattui työpäivälle... Ihana yllätys :)

Eilen oltiin soittamassa karaokea eräissä häissä. Ilta alkoi meidän osalta klo 19 ja päättyi puolilta öin. Kaunis morsiuspari oli onnellinen illan annista ja kaikki menikin hienosti. Ilta oli mukava ja lennokas ja kaikilla oli tiettävästi tosi hauskaa. Väsyneinä mutta onnellisina tulimme kotiin yhden aikoihin yöllä. Aamulla oli mukavaa lojua sängyssä, kun ei ollut mikään kiire mihinkään. En ole yleensä sellainen, vaan ennemmin aamuvirkku, mutta nyt se tuntui ihanalta.

Olen jo käynyt ihastelemassa kaikkia ihania siemenpusseja ja kukkia ja ajatellut paljon kevättä ja kesää. Toivoisin sen tänä vuonna olevan vähemmän "sumuinen" kuin vuosi sitten. Surutyötä joutuu tekemään joka päivä, mutta se ei enää ole niin rankkaa. Toki vuoden takaiset tapahtumat alkavat taas olla mielessä koska ajankohdista alkaa pian olla se vuosi... Kuitenkin alkaa jotenkin ymmärtämään tätä elämän kulkua ja sen merkitystä. Näinhän sen kuuluu mennäkin ja on aina mennyt, mutta olen säästynyt pitkään näiltä onnettomilta tilanteilta. Kun ne sitten rymistävät niskaan yhtenä ryöppynä, meinaa ymmärrys loppua kokonaan. Kuitenkin nyt jo silmissäni orastaa uusi kevät, vihreitä versoja ja taimia, hiirenkorvia... Lunta on vielä paljon ja talvi täyttä todellisuutta, mutta silti...

Nää kuvat on miun nykyisestä askarteluhuoneesta, ennenkuin kaikki tavarat valtasivat sen. Kuvat otettiin melko pian silloisen rempan jälkeen ja sisään oli tuotu vasta osa tavaroista. Toki kaikkea oli silloin paljon vähemmän ja toivonkin näkeväni kyseisen huoneen vielä tämmöisenä, kun tallin huone valmistuu. Sekään ei nyt ole edistynyt yhtään, mutta kyllä tämä innostus taas tästä... Pienen lipaston olen ostanut tuon näköisenä Riikalta ja isomman huusin netistä ja Veka kunnosti sen miulle. Se oli vihreä ennen... Nyt se kätkee paljon kaikkea sisäänsä ja on todella hyvä säilytyspaikka askartelukamoille.

Seinä ei ole oikeasti hirsiseinä vaan se on tapetoitu tuommoiseksi. Tapetti laitettiin vielä todentuntuisuutta lisäämään vaakaan ja siitä tulikin tosi upea.

Lopuksi vielä Bono-Bonskunen. Oikein hyvää ystistä toivotellen,

SeriL