...täällä ollaan - hengissä? Mene ja tiedä. Johan oli sitten tauti tuo flunssa-aalto joka kaatoi meidät molemmat voimattomiksi sohvan ja sängyn pohjalle, eikä vieläkään ole kunnolla hellittänyt otettaan. Täällä sitä vieläkin ääni saa omituisia kohtauksia, välillä mennään bassolla kuulumattomiin ja hetkessä noustaan monta oktaavia taivaisiin. Mutta nyt ääni jo kulkee, kun se joku aika sitten vain pihisi. Lääkekuurinhan se vaati ennenkuin lähti kaikkoamaan. Veka meni töihin jo maanantaina, mie huomenna. Saa nähdä vain kestääkö ääni.
En muista, koska olisin ollut tuolla tavalla kipeänä. Yskä oli niin kova, että kaikkialle sattui eikä nukkumisesta tullut moneen yöhön, melkeinpä viikkoon, mitään. Kun istuin sohvalla tyynyyn hengittäen, kyyneleet silmissä, nenä tukossa pimeyteen tuijottaen, ehdin ajatella paljon kuitenkin. Mieleeni tuli Tehosekoittimen biisi, jossa lauletaan, että "...huhtikuu on kuukausista julmin kai..." Totesin, että näin sen täytyy olla. Vuosi sitten huhtikuu teki miulle tepposen niin, että sitä itkee välillä vieläkin. Nyt tuntui, että olin niin kipeä, että voisin kaivautua tähän sohvaan ja tulla ulos vasta kesällä, kun on lämmin ja kaikki kukkii. Mutta aikani yskittyäni se lakkasi. Toki ajattelin paljon iloisiakin asioita ja tein päässäni paljon askarteluja ja puutarhatöitä. Ja loppujen lopuksi miut paransi varmasti se, että ASKARTELUHUONE ON VALMIS! Laitan siitä kuvia, kunhan kaikki löytää paikkansa. Olen iloinen :D Kiitos rakas mieheni, että teit kaiken (miun avustuksella toki)!
Ja sitten tuli se hurrikaani pääsiäisenä joka kaatoi kuusikon. Metsää meni rytinällä nurin ja mie itkin ja nauroin. Sinne jäivät polut, joita koirien kanssa kuljettiin ja kaikki Muskan repimät kannot ja juurakot. Muistot ikäänkuin hautautuivat kuusenoksiin. Samalla kuitenkin auringon kultaiset säteet täyttivät pihamaan ja lumet saivat kyytiä. Se oli surun ja ilon hetkiä. Muutaman päivän metsäkone jylläsi ja mylläsi maaston sekaisin ja kaatoi kaiken mennessään. Sitten rungot kerättiin tien viereen ja niitä alettiin kuskata sahalle. Jossain vaiheessa myös oksat siivotaan pois. Nyt on valoisaa. Ihanaa :D
Mukavaa taas palata tänne blogiin ja lukea ihmisistä ja asioista. Nyt odotan innolla lauantaita, näen rakkaan ystäväni pitkästä aikaa! Just great!
Palataan taas kun ehditään! Kevättä kaikille rintoihin, hih!
SeriL
Lopuks taas korttei ja pari tuunattuu sikarilaatikkoa.
Hello my dear friend!
VastaaPoistaKauniita kortteja ja kivoja tuunauksia. Mie olen täällä kädet ristissä, ettei tuo tauti iske ja pääsen reissuun.
Pian nähdään :)
Ihania juttuja olet tehnyt, toisilla se on taito hyppysissä :) Itselläkin vois olla, mutta kärsivällisyys 0,5... Minä ryven taudissa vielä, onneksi joka päivä on suunta terveempään... Mukavaa loppuviikkoa sinulle :)
VastaaPoistaKauniita askarteluja ja kuvia:-))
VastaaPoistaKyllä se elämä alkaa hymyilemään taas;-)
Oikein mukavaa loppuviikkoa!
hei! aivan mahtava astiakaappi, sellaisen kun saisin mahtumaan meille niin voi että, kyllä tykkäisin :)
VastaaPoistaKiva uusi ulkoasu sulla :) En jaksanut etsiskellä sähköpostiasi, joten laitan tähän. Meitin uudet kotisivut on täällä www.el-riwilings.fi
VastaaPoistaPaljon paranemisia ja mukavaa kesän alkua
Toivottelee yskimisen ja rään lentämisen keskeltä
Elina