Korttisatoa ja vähän muutakin

Elämä alkaa taas pikkuhiljaa asettua jonkinlaisiin uomiinsa. Viime ajat on menty tukka putkella joka suuntaan, välillä vähän hätä kädessä, välillä taas ilosta kiitäen. On ollut pakko välillä unohtaa tämä kaikki maallinen oleilu ja eloilu ja lähteä vähän "lentoon" tuulettumaan. Hih, älkää saako väärää käsitystä. Tarkoitan mukavaa illanviettoa esim. karaoken ja hyvien ystävien seurassa, joko kotona tai jossain baarissa. Koko kesä siivottiin saarta ja maalattiin mökkiä. Saatiin kaikki isän suurella vaivalla sinne viemä turha tavara tuotua pois. Isällä oli suoraan sanoen himo hamstrata kaikkea mahdollista, rakennustarvikkeista rautaromuun jne. Ei niillä ollut käyttöä, joten kaikki roudattiin pois ja siivottiin nurkat puhtaiksi. Vielä on paljon työtä, mutta voiton puolella ollaan jo. Mökki muuttui sisältä mustasta vaaleaksi ja pesi silmänsä kerralla. Nyt odotellaan taas uutta kevättä ja kesää. Uinukoon saari talven yli ja herätköön taas keväällä uuteen uskoon.

Äiti pääsi pois sairaalasta perjantaina ja mie ajoin aamusta sinne. Otin vapaapäivän töistä ja hain äidin meille. Äiti kävi siis viimeisen kerran nyt kotona Imatralla koska saimme kuin ihmeen kautta uuden asunnon Lopen kirkonkylän keskustasta hänelle. Sievä sopivan kokoinen kaksio ja ihan keskeltä kylää. Meille on matkaa vain 7 km. Nyt alkaa vaan vanhan asunnon tyhjennys ja tarkoitus olisi ensi viikonloppuna tehdä se. Huh huh... Sitten vain kämppä myyntiin...

Äiti toipuu nyt aluksi meillä ja muuttaa sitten uuteen asuntoonsa, kun se on kunnossa. Hommaa siis riittää, jälleen kerran. Mutta mieli on tyyntynyt, kun äiti on nyt lähellä eikä yksin 300 km:n päässä. Ihanaa :)

Lupasin kuvia korteistani, tässä siis niitä. Palailen taas heti, kun aikaa on. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille, koetan käydä kommentoimassa niitä joita en tänään vielä ehtinyt :D

 SeriL

Believe it or not...

Olo on aivan utopistinen. Siis palasin sittenkin... En enää uskonut itsekään. Maailma on pyörinyt ympärilläni sellaisella vauhdilla, etten pysynyt enää kyydissä. Elämä on ollut välillä vaikeaa ja taas on koittanut ilonpäiviäkin. Voi ihmiset, kun vain olisitte olleet kyydissä, niin tietäisitte. Mutta meistä kaikki kohtaavat vaikeuksia ja iloa omilla kohdillaan, en ainakaan halua tällä vähätellä kenenkään muun elämää ja sen kulkua. Mutta täällä olen taas ja sen tiedän, että ainakin lähi aikoina vierailut ovat edelleen tosi harvassa. Mutta olen kaivannut tätä kovasti ja tuntuu ihanalta taas olla "teidän kanssa".

Kerron menneestä lyhyesti;

 Kesäloma alkoi ryminällä ja mikä ihana kesä olikaan. Viisi viikkoa oli lomaa ja se meni hulinassa suoraan sanoen kuin siivillä. Äiti sairastui heti loman alussa ja aiheutti omalla tavallaan surua joutuessaan sairaalaan juhannuksen alla. Siitä selvittiin vajaan viikon oleilulla, mutta suuri osa lomasta kului äitiä autellen kotihommissa ja siivoiluissa.

Mökkeilyä oli myös paljon ja voitte vain kuvitella, millaista tuollainen kesä oli viettää Saimaalla. Helle koetteli kaikkia ja kun palasin töihin, se vain jatkui. Kortteja väkertelin ja olin jo palaamassa blogin pariin, kun äiti sairastui uudelleen ja tällä kertaa vakavammin.

En halua puhua siitä vielä täällä sen enempää, mutta maailma kiepsahti taas päälaelleen ja ehdimme jo kaikki pelätä pahinta. Ajattelin, että eihän siinä sitten mitään, tää on miun kohtalo siis. Suru ja äidillä vuonna-05 todettu vakava sairaus (joka onneksi etenee hitaasti) veivät äidin tosi huonoon kuntoon ja sairaalaan mentiin eräs yö ambulanssilla. Nyt ollaan tilanteessa, että Imatran asunto myydään ja äiti on sen verran toipunut (ONNEKSI), että muuttaa tänne meitä lähemmäksi, kunhan kotiutuu sairaalasta.

Lisäksi miun syntymäpäivät lähestyvät ja mittariin tulee naiselliset 40v. Järjestän ystäville pienet kemut ja se on teettänyt jonkin verran työtä myös. Ja nyt pukkaa päälle myös äidin muutto, koska ei hän itse jaksa mitään tehdä. On mentävä vaan pää kolmantena jalkana, vai miten se oli?

Tässä tää oli referoituna. Lyhyesti, tosi lyhyesti. Kerron kyllä kivoja tapahtumia kesästä tässä matkan varrella, mutta täällä ollaan taas ja perehdyn teidän muiden elämiin piakkoin ja käyn kommentoimassa, kunhan ehdin. Laitan loppuun pari kuvaa kesältä. Kortit tulevat myöhemmin... ja niitä riittää...

Palataan toivottavasti pian pitemmin jutuin ja mukavin kuvin,

SeriL

Nää kuvat ovat mökiltä...

Tää kuva on "karaoketurneelta" Suvirannasta Turengista...

Ja tässä Seijan samalla turneella saama synttäridrinksu Pub 34:ssä Hämeenlinnassa..

Blogini jää nyt kesälomatauolle!

Hui hai pitkästä aikaa! Nyt tuntuu, ettei aika enää riitä päivittämään tätä blogia, kun kesäloma alkoi... Päätinkin siksi, että jään ansaitulle lomalle ja unohdan tietokoneen kokonaan ja muutan saareen Saimaan joksikin aikaa. Korttiaskartelutkin saavat jäädä hetkiseksi, nyt on ollut niissä kova buumi päällä ja kaikki tarvittavat onkin tehty...

Viime postauksessa lupasin tuulettaa pääni ja niin teinkin. Menimme mökille ja unohdin kortit ja pilvetkin... Kuvasin mökin makuusopen ja kummastelin, kun en erottanut kuvasta yhtään mitään. No okei, seinät olivat tummaa tai no mustaa hirttä ja mökki on tosi hämärä, aina. Avasin maalipurkin kannen ja tartuin toimeen...

Olin maalannut vasta yhden seinän, kun valo tuli sisään ja seinä todella alkoi erottua... En malttanut lopettaa, kun Vappu istutteli pihalla kukkia ja miehet purkivat vanhaa laituria...

Tämmöinen siitä sitten tuli. Uudet tekstiilit ja ihana isän äidille lahjaksi ostama pitsinen lyhty kruunasivat lopputuloksen... Olin aika ylpeä itsestäni. Mökkinaapuri luuli, että olemme laajentaneet tilaa... Hih... Mukavahan siellä nyt oli koisia.

Pieni ja suloinen Bono-Bonskunen oli matkassa mukana ja nuuskittuaan koko päivän ja maalattuaan miun kanssa sitä alkoi väsyttämään ja se kömpi peiton sisään niinkuin pitääkin... Sitten tuli uni silmiin... :D

Sunnuntai koitti aurinkoisena ja sekin päivä vielä aherreltiin sen minkä jaksettiin. Joutsenpariskunta ui rantaan ja saimme hetken ihailla niitä, ennenkuin jätimme taas saaren.

Bonolla oli tärkeä tehtävä venematkalla - "Älä häiritse minua, olen pelastajanne!"

Muutama lennosta napattu kuva Savonlinnasta. Se on ihana ja kaunis kesäkaupunki. Voisin asua siellä...

Viime perjantaina alkoi sitten kauan kaivattu kesäloma - viiden viikon ihana vapaus! Lauantaina 12.6. vietimme Kipan kanssa tosi ihanan päivän Ninarskun järjestämässä askartelutapaamisessa Hämeenlinnassa (ISO kiitos, Ninarsku :D) ja illalla juhlistimme meillä mukavaa päivää ja alkanutta lomaa...

... muutamalla shotilla ja karaokella... No eihän se kerma enää loppuillasta ihan mukiin osunut... Veka ja Ville naureskelivat meille "shottaajille"...

Niin se loma pyörähti iloisesti käyntiin ja nyt tosiaan jään oikeasti lomailemaan kaikesta. Toivotan kaikille oikein mukavaa kesää ja aurinkoa! Hauskaa Juhannusta ja ihan kaikkea, palataan asiaan "syksymmällä"...

Loppuun vielä satsi kortteja :D

SeriL